Rahoitus kasvun tukena

Mitä kasvuun tarvitaan? Tahtotila, kasvustrategia, henkilöstöä, markkinointia ja rahoitusta. Idea ei lähde lentoon ilman siipiä ja siipiin tarvitaan rahaa, omaa ja/tai lainattua. Rahoitukseen on monia vaihtoehtoja. Perinteisten pankkilainojen rinnalla yleisiä ovat pääomalainat ja bisnesenkelien rahoitus mutta viime vuosina yhä enemmän jalansijaa ovat saaneet erilaiset joukkorahoitusalustat. Yleisesti on tiedossa, että perinteiset rahoitusteoriat eivät sovellut start up -yritysten rahoittamiseen, sillä markkinoiden epätäydellisyys ja informaation vajavaisuus korostuvat start up -yritysten rahoittamisessa. Uusista yrityksistä ei ole saatavilla pitkäaikaista taloudellista dataa ja usein yrityksen taloudelliset pääomat ovat pienet, mutta henkilöstö tai omistajat ovat merkittävä pääoma. Hyvin usein start up -yrittäjät rahoittavat yritystä omalla rahallaan, niin kauan kuin pystyvät, sillä kuten mainittu esimerkiksi Suomessa rahoitusmarkkinoiden valvonta ei useinkaan mahdollista rahoitusta ilman riittäviä taustatietoja tai lyhyellä aikajänteellä toteutuvia kassavirtoja. 

Osin tämän vuoksi joukkorahoituskampanjoiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Joukkorahoitus on nostanut esille erilaisia näkökulmia rahoitukseen liittyen, kuten eettiset ja vastuullisuusnäkökulmat. Joukkorahoituksella voidaan saada rahoitettua, vaikka ilmastonmuutosta hillitseviä strategioita helpommin kuin perinteisen rahoituksen keinoin. 

Joukkorahoituksen käyttäminen mahdollistaa rahoituksen saamisen myös muualta kuin Suomesta, jossa joukkorahoitus on vielä suhteellisen uusi asia. Olennaista yritykselle on löytää oikea alusta ja kampanjan perustaja. Joukkorahoituskampanjoiden perustajien tulee ymmärtää investoijien päätöksentekoprosessi, jotta he voivat luoda kampanjan oikeanlaiseksi houkutellakseen oikeat investoijat mukaan. Joukkorahoitus on aina kolmen kauppa; yrityksen/yrittäjän, rahoituksen perustajan ja sijoittajien välinen kolmio. Kaikki tarvitsevat toisiaan. Yrittäjä tarvitsee rahoituksen perustajan, jolle myydä oma ideansa, rahoituksen perustaja taas avaa kampanjan ja nostaa yrityksen toiminnasta ja tulevaisuudesta esiin sijoittajia kiinnostavat pääkohdat. Perustaja myy idean sijoittajille, jotka osallistuessaan mahdollistavat yritykselle investoinnin. 

Esimerkkejä joukkorahoituksesta löytyy monelta toimialalta. Suomalainen yritys The Upright Project on saanut 5 miljoonan euron rahoituksen tuottaakseen uudenlaisen mallin, jolla voidaan mitata yritysten ja rahastojen vaikutusta ympäristöön, terveyteen ja yhteiskuntaan. Nyt kun vastuullisuus asiat ovat nousseet merkittäviksi, tarvitaan keinoja arvioita ja vertailla yrityksiä toisiinsa. Tällä hetkellä vastuullisuuden arviointi jää liian paljon yritysten itsensä analysoitavaksi, jolloin absoluuttinen totuus on vain kunkin oma tulkinta. Tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten joukkorahoitus avaa ovia uudenlaisille innovaatioille, joita on haastava rahoittaa ns. perinteisen rahoituksen keinoin. 

Mitä pitäisi tehdä ensin, kun haetaan rahoitusta uudelle yritykselle ja sen innovaatioille? Tässäkin vastauksena on aloittaa ensin strategiasta. Kun se on hiottu kuntoon, on helpompi perustella rahoittajille ja sijoittajille tarvetta rahoitukseen. 

Kirjoittanut

Ada Silén 

Skare, Marinko, Beata Gavurova, and Volodymyr Polishchuk. “A Decision-Making Support Model for Financing Start-up Projects by Venture Capital Funds on a Crowdfunding Platform.” Journal of business research 158 (2023): 113719–. 

Waleczek, Peter, Thomas Zehren, and Tessa Christina Flatten. “Start‐up Financing: How Founders Finance Their Ventures’ Early Stage.” Managerial and decision economics 39, no. 5 (2018): 535–549. 

Impact-driven decisions to be made easier by The Upright Project as it raises €5 million https://www.eu-startups.com/2022/12/impact-driven-decisions-to-be-made-easier-by-the-upright-project-as-it-raises-e5-million-2/